Kuva: Angelina Litvin (Unsplash.com)

Mediakasvatuksen ja medialukutaidon kehittämisavustukset ovat nyt haettavissa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hakuaikaa on 13.4. asti. Tiedätkö, miten avustukset jaetaan ja millaisella hakemuksella on parhaat mahdollisuudet tulla rahoitetuksi?  

Päätökset avustuksista tekee kulttuuriministeri. Ministerille asian esittelee kulttuuriasiainneuvos. Me KAVIn Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikössä teemme pohjatyön antamalla arviointilausunnon hakemuksista. Lausunto helpottaa työtä ministeriössä, mutta ei velvoita päättämään asiaa arviomme mukaisesti.

Arviointi perustuu hakuilmoitukseen. Ilmoituksessa kerrottujen asioiden perusteella olemme laatineet kriteeristön, joka on 17-kohtainen kysymyslista. Näihin kysymyksiin etsitään vastausta hakemuksesta. Hakemus saa pisteitä sen mukaan, miten se vastaa kriteeristöön. Jokaisen hakemuksen pisteyttää erikseen kaksi arvioijaa. Pisteytyksistä lasketaan keskiarvo.

Ensimmäinen ohje hyvän hakemuksen tekemiseen onkin:

Tee hakua vastaava hakemus

Ilmoituksessa kerrotaan myös reunaehdot avustusten jakamiselle. Tarkista, onko organisaatiosi tai toimintosi hakukelpoinen. Tästä rahoituksesta ei myönnetä avustusta esimerkiksi oppilaitoksille tai työryhmille. On myös tärkeä huomata, että tämä avustus on hankkeita varten. Vaikka tekisitte maailman tärkeintä työtä, hankeavustus ei ole perustyötä rahoittava yleisavustus. 

Hankkeiden tulee olla valtakunnallisia ja avustusta voidaan myöntää korkeintaan 80 % kuluista. Nämä ovat selkeitä kipukohtia vuosittain. Yhden kunnan hanketta ei muuta valtakunnalliseksi se, että materiaali on netissä “saatavilla”. Pilotointi voi tapahtua suhteellisen rajatulla alueella, mutta tällöin pitää esittää uskottava suunnitelma tulosten valtakunnallisesta käytettävyydestä. Rahoituksessa 80 % ylärajasta ei juuri jousteta, joten hanki vähintään 20 % omarahoitus. Muistathan, ettei omarahoituksen tarvitse olla kokonaan “käteistä”, vaan se voi sisältää myös esimerkiksi toimitilan kuluja. 

Samat kriteerit kaikille

Kriteeri syntyy esimerkiksi näin: Ilmoituksessa todetaan arvioinnin kohteena olevan “hankkeen monistettavuus muille käyttäjäryhmille”. Me muutamme sen kysymykseksi “onko hanke monistettavissa muille käyttäjäryhmille?” Pisteen saamiseen vaaditaan, että toiminta on uskottavaa. Pelkällä hakuilmoituksen “tärppisanojen” mainitsemisella ei pitkälle pötkitä. Jos siis hankkeesi on monistettavissa, kerro kuinka monistettavuutta edistetään. Ei tarvitse jaaritella, mutta toiminnasta pitää saada selkoa.

Hankkeella tulee olla realistinen mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa. Mediakasvatus- ja medialukutaitoavustusten tavoitteena on vahvistaa avoimuutta, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Tähän pyritään edistämällä kansalaisten kykyä toimia aktiivisesti ja hyödyntää nyky-yhteiskunnan mahdollisuuksia täysimääräisesti ja turvallisesti. Toivottavasti siis joka hakemuksessa mainitaan muitakin tavoitteita kuin hankkeen toimintojen pyörittäminen. Jos hakija ei itse osaa sanoa, minkä tavoitteen eteen työtään tekee, ei arvioija lähde sitä arvailemaan. Esitä siis sellaiset selkeät tavoitteet, joihin vastataan hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä.

Millaisia hakemuksia olemme käsitelleet?

Viime vuoden kokemusten perusteella hakemukset ovat keskimäärin vahvimmillaan taloudellisessa suunnittelussa. Resurssit on yleensä suunniteltu realistisesti. Pääsääntöisesti myös hakijan osaaminen vastaa haettavaan toimintaan ja toimintaympäristö tunnetaan hyvin: aiemmat käytännöt huomioidaan ja hakemuksessa kuvataan, kuinka suunniteltu toiminta kytkeytyy olemassa oleviin toimintoihin. 

Petrattavaa olisi taas ollut laadun kuvaamisessa. Kuinka tavoittavuutta, vaikuttavuutta ja tavoitteiden toteutumista seurataan? Suuresta osasta hakemuksia puuttuivat realistiset tavoittavuus-, seuranta- tai arviointisuunnitelmat. Toiminnan tarpeellisuuden kuvaus oli usein vajavaista. Jos tarvetta ei perustella tutkimuksilla tai muuten vakuuttavasti, jää epäselväksi, miksi juuri tämä toiminta olisi tärkeää. Jokainen on itse vakuuttunut työnsä tarpeellisuudesta ja on kuullut kehuja työstään - näillä seikoilla ei vielä erotu edukseen. 

Hakemusten saama pistemäärä on vaihdellut reilusti, esimerkiksi viime vuonna 4 ja 16 pisteen välillä. Tavallisesti suosittelemme keskiarvopisteiden paremmalla puolelle päässeitä hankkeita. Toisaalta yksikään hakemus ei ikinä ole saanut täysiä pisteitä. Älä siis huoli, vaikka hankeideasi ei vastaisi ihan kaikkiin kriteerikohtiin. Lausuntoon liitetään myös laadullinen osa erityishuomioita varten. Positiivisina huomioina on ollut esimerkiksi suunnitellun toiminnan kohdentuminen uusille kohderyhmille. Kyseenalaistuksista tyypillisin on epäilys siitä, onko kyse aidosti hankkeesta vai yleisavustuksen tarpeesta.

Rahaa on joka vuosi jaossa paljon vähemmän kuin sitä haetaan. Meidän tavoitteemme arvioinnissa on, että parhaat hakemukset saisivat rahoituksen. Suunnittelemalla ja kuvaamalla hankkeen tavoitteet ja toiminnot huolellisesti, parannat selkeästi mahdollisuuksiasi saada avustusta. Hyvät hakemukset ovat yhteinen etu mediakasvatuksen kehittämisessä. 

Tsemppiä hakemiseen!

 

Tilaa painettuja esitteitä ilmaiseksi

Klikkaa kuvaa avataksesi tilauslomakkeen

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.